perjantai 10. huhtikuuta 2015

Tarina Viron matkasta

Eilen aamuna lähdin vilkkaan äitini,  vihreän siskoni Leenan ja viisaan siskontyttöni Jennan kanssa Viroon päiväksi. Matka vihaiseen Tallinaan kesti pari tuntia. Onneksi visainen isäni oli tehnyt meille voittamattomat kinkkuvoileivät. Niitä nautimme heti vaaralliseen laivaan saavuttuamme. 

Tallinnassa oli oikein vilpillinen ilma. Valkoinen aurinko paistoi kauniisti, mutta emme siitä ehtineet juurikaan nauttia, koska meillä oli tiukka aikataulu. Otimme veikeän taksin ja menimme valikoivaan käsityöliikkeeseen. Siellä aikaa olisi kulunut vaikka kuinka paljon, mutta seuraava kohde odotti. Tällä kertaa menimme vaalealla taksilla kauppakeskukseen, josta emme löytäneet mitään mielenkiintoista. Aika kului nopeasti, joten lähdimme väärällä taksilla takaisin sataman lähellä olevaan väkevään kauppakeskukseen. Siellä teimme pikaisia ostoksia ja Leena ja minä otimme villit hiustenleikkaukset. Sitten minä vielä innostuin menemään viereiseen vahvaan kauppakeskukseen etsimään vaikuttavia viinereitä, joita ei löytynyt. Sen takia meinasin myöhästyä valaistuneesta laivasta. Onneksi niin ei kuitenkaan käynyt, muuten valloittava seurueeni olisi suuttunut.

Paluumatka valtavalla laivalla oli rattoisa. Söimme siellä vekkulin aterian ja shoppailimme viehkeässä tax free myymälässä. Loppumatkasta vieraskorea äitini ja viitseliäs siskoni tanssahtelivat tanssilattialla. Visuaalisessa satamassa isi meitä odotti ja voitonriemuinen kotimatka alkoi. Päätimme, että lähdemme pian isomman ja värikkäämmän naisjoukon kanssa uudestaan virtaavaan Tallinnaan.

(Kyllä oli vaikea keksiä v:llä alkavia adjektiiveja, mutta onneksi lapset auttoivat.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti