perjantai 14. marraskuuta 2014

Melkein pääsin teatteriin

Joskus elämässä on paljon vastoinkäymisiä. Usein sitä tekee kaikkensa, jotta saa haluamansa, mutta silti ei onnistu. Tänään kävi juuri näin. Melkein pääsin teatteriin, mutta en sittenkään.
Eilen vanhempani tarjosivat mulle lippuja Lahden kaupungin teatterin päivänäytökseen. Tietysti siitä innostuin ja mietin, kuka olisi vapaa päivällä lähtemään. Soitin ystävälleni Marjaanalle ja hän innostui asiasta, mutta....
1. Kuka hoitaa lapsiamme. Mulle se ei ole ongelma enää, lapset voi olla hetken aikaa keskemään, mutta Marjaanan piti löytää lastenvahti. Hän soitteli ahkerasti ja kyseli, kuka voisi hoitaa hänen lapsiaan, mutta kesken päivää se ei keneltäkään onnistunut. Ehdotin, että hän tuo lapset meille ja Minttu hoitaa heitä. No, se oli siis viimeinen oljenkorsi tämän ongelman ratkaisemiseksi. Sitä varten Minttu joutui lähtemään 2 tuntia aiemmin koulusta (älkää kertoko Mintun luokanvalvojalle, hän jostain syystä luulee, että me ollaan matkoilla). Tää asia oli nyt ratkaistu.
2. Marjaanan auto oli rikki. Tässä vaiheessa olimme jo luovuttamassa, mutta meillä oli suuri halu päästä teatteriin. Ehdotin, että me ajamme sinne ja Minttu hoitaa siellä lapsia, että pääsemme lähtemään. Silloin Mintun olisi pitänyt lintsata meidän takia vielä yksi tunti lisää. Marjaana oli kuitenkin sinnikäs ja sai auton lainaksi ystävältä. 
3. Pinjalle tuli kuumetta. Tämä oli mun ratkaistava ja se pulma selvisi kahden tunnin akuutti käynnin jälkeen. Antibiootit Pinjalle.
4. Juho huomasi aamulla, että ne on eläkeläisliput. Voi ei. Ajattelimme kuitenkin, että koska ne liput olivat jo lopullisessa muodossa, niin kukaan ei huomaisi, jos kaksi köyhää mamia menee teatteriin eläkeläislipuilla (siis eihän niitä olisi voinut olla käyttämättä, sehän olisi ollut sama, jos heittää rahaa roskiin vai mitä?).
5. Isäni soitti ja sanoi, että tarkista lippujen päivämäärä. Tämä oli viimeinen niitti. Liput olivat ensi perjantain näytökseen. Tätä emme enää pystyneet ratkaisemaan. Kuten sanoin, joidenkin asioiden ei ole tarkoitus tapahtua. 

P.s Kävimme kuitenkin kaikkien tyttöjen kanssa kirppiksellä, sillä olihan tytöillä vapaata koulusta, Marjaanalla oli auto ja Pinjan kuume oli laskenut.

3 kommenttia:

  1. Olipas rattoisaa luettavaa ja miten hulvaton reissu! Tulee ihan omat lapsuudenpäivät mieleen. Täältä olisi kyllä lapsenlikka ennättänyt hätiin!

    VastaaPoista
  2. Mitä opimme tästä? On tarkoitus, että teatterissa käydään illalla ja liput ostetaan omalla rahalla :).

    VastaaPoista