maanantai 9. maaliskuuta 2015

10 sekunnin sääntö

Tänään tuli lähetyssaarnaajat meille syömään. Pitkästä aikaan saikin nauraa oikein kunnolla. Kai kaikki tietää mikä on 10 sekunnin sääntö ruuan kanssa?

Kaikki alkoi siitä, kun kysyin lähetyssaarnaajilta, että mitä heidän perheensä tekee yleensä maanantaisin perheillassa. Toinen heistä, vanhin A, vastasi, että hän tykkää laittaa ruokaa ja että he tekevät perheenä usein ruokaa. Vanhin A on ollut pizza ravintolassa töissä ja osaa kuulemma tehdä hyviä pizzoja. No lapset sitten tietenkin kysyivät , että osaako hän pyörittää pizzaa sillain hienosti pään ylä puolella. Kyllä vanhin A osaa. Vanhin B siinä vieressä hymyili. Arvasimme, että se merkitsee jotain ja niin he tunnustiavat, että viime viikolla vanhin A teki pizzaa ja kun hän pyöritti sitä, niin pohja lensi lattialle. Siinä kohtaa kaikki nauroi, mutta vielä hauskempaa oli tulossa. Kun pizza oli valmis, se oli tietysti hyvin kuumaa. Niin vanhimmat ajattelivat nostaa koko pizzan leivinpaperin avulla, siis kulmista pitäen, pois pellistä. Ja huppista heijaa, pizza putosi lattialle. Nyt meitä nauratti jo niin, että ei pystynyt syömään.

Halusimme vähän lohduttaa lähetyssaarnaajia ja kerroimme heille kaikki meille tapahtuneet ja muistamamme hauskat ruokajutut. Ekana tuli mieleen se, kun Juho tuli kaverin synttäreiltä ja sai sieltä karkkia. Juho jätti yhden karkin eteisen hyllylle. Mä huomasin, että hyllyllä on karkki ja huutelin, että kenen tää on ja saanko syödä sen? Juho lupasi auliisti, että syö vaan ja sitten vasta, kun olin nauttinut isosta mustasta karkista, hän kertoi mulle, että se oli pudonnut matkalla maahan. Tässä vaiheessä jo vedet valui silmistä.

Viimeinen tarina julkaistaan nimettömänä lapseni pyynnöstä. Eräs lapsistamme on erikoistunut lämpimien voileipien tekoon jo hyvin nuorena. Teimme siis yhtenä iltana yhdessä lämpimiä voileipiä. Kun koko pelti oli täynnä kinkku,ananas,juusto -voileipiä, niin tämä ihana pienokainen halusi tietysti nostaa pellin uuniin. Äiti antoi luvan ja loppu tapahtui hyvin nopeasti. Kun pelti nostettiin pöydältä, se samantien kallistui ja kaikki leivät täytteineen meni lattialle. Siinä meni pienellä huulet alaspäin, mutta äidin nopea toiminta pelasti koko pellillisen leipiä. Ne eivät olleet lattialla 10 sekuntia kauemmin. Muille perheenjäsenille ei tästä silloin kerrottu mitään, mutta nyt asialle voi jo kaikki nauraa.

Kyllä oli hauska päivällinen. Kaikki eivät pysyneet edes tuolillaan, kuuma tuli nauraessa ja ruokaa riitti. Vakuutimme kyllä lopussa lähetyssaarnaajille, että tästä ruuasta mikään ei ole ollut lattialla tänään 10 sekuntia kauemmin ;)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti