Paavo tuli meille pari vuotta sitten oman käytösongelmansa takia. Se nimttäin söi aina Ville kissan ruuat. Me oltiin valmiita ottamaan Paavo meille, vaikka mä olin ollut monta vuotta pahasti "allerginen" eläimille. Mutta ihmeitä tapahtuu ja yhtenä kesänä pari pientä kissanpoikaa paransi mun allergian. Katselemme lasten kanssa edelleenkin kuvia Söpöstä ja Nöpöstä, jotka oli meillä hoidossa pari viikkoa.
Niin sitten Paavo tuli meille ja kyllä sillä olikin sopeutuminen hiljaisuudesta ja rauhasta kovaan meteliin ja melskeeseen. Ensimmäiset pari viikkoa se oli sängyn alla piilossa ja kävi tutkimassa meitä, kun me nukuttiin. Mutta siitä se pikkuhiljaa tottui meihin ja varsinkin lasten käsittelyyn.
Monta hauskaa hetkeä on ollut Paavon kanssa. Yhteen aikaan Paavolla ja Antilla oli jauhtaus leikki meneillä. Paavo voitti aina. Joskus Paavo kävi leikkimässä Juhon varpailla, kun Juho nukkui. Sitten kun lapsilla oli lattialla vaikka barbie leikit, niin Paavo meni niillä leikkimään, kun lapset oli koulussa ja sain selitellä heille sitten, että Paavo oli ne leikit sotkenut. Monesti Paavo nukkuu meidän Mintun vieressä. Se on niin iso, että Minttu joutuu sitä välillä hätyyttämään, että itsekkin mahtuisi tyynyllensä.
Kyllä meillä oli ikävä Paavoa, kun se oli kylässä pari kuukautta Jounin allergia epäilyn takia. Mäkin olin tottunut aina kotiin tulessa huutamaan, että mami tuli. Tuntui talo niin tyhjältä, kun Paavon häntää ei näkynyt.
Kyllä se on fiksu kissa, sillä eilen kun tultiin kotiin, niin se oli kuin mitään ei olisi tapahtunut. Se muisti meidät ja omat paikkansa. Illalla se käpertyi mun viereen ja kehräsi onnellisena. Mä olin kyllä aivan täynnä karvoja, kun sillä on näköjään karvojen harvennus aika meneillä.
Ihanaa, kun poika on tullut kotiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti