Bellan seikkailut nro 1

Se on kyllä ihan vauva. Voi hyvänen aika mihin sitä on ryhtynyt! Koko ajan pitää Bellaa vahtia. Sitä ei voi jättää hetkeksikään yksin. Bella löytää lattialta kaikki roskat, sukat, rukkaset, lelut, kalsarit ja lista voi vain jatkua. Olen Bellan suusta kaivanut tähän mennessä ainakin pari muovihelmeä, ruohoa, omenan kuoren, kiviä, puiden ja kukkien lehtiä ja pölyä. Jotain taisi jopa unohtua.

Kun on 4 lasta opettanut sisäsiisteiksi, voisi luulla, että koiran opettaminen sisäsiistiksi on helppoa. Ei se kyllä taida niin olla. Bellaa pitää ulkoiluttaa noin kerran tunnissa. Jos unohdat, saatat liukastua pieneen keltaiseen lätäkköön. Isommat asiat kyllä haistaa. Se lemu leviää koko taloon. Sitten vaan etikkavettä päälle ja koira vain entistä useammin ulos. Seuraavaksi pieni varoitus: hyvät ystävät, jos tulette seuraavan parin kolmen kuukauden sisällä kylään, niin suosittelen hengityssuojaimia ja mahdollisesti joitain kumipohjaisia tossuja.

Kyllähän siinä Bellassa on hyviäkin puolia. Se on jo ooppinut istumaan käskystä (siis noin 80% onnistuminen), antamaan tassua (toimii hyvin, jos on nakin pala tarjota palkaksi tästä huimasta tempusta) ja menee maahan (jos painaa toisella kädellä ja antaa nakkia toisella). Siis aivan mahtava koira, ja älykäs! Ja vielä koiran ulkonäkö on missi tason luokkaa. Turkki kiiltää ja silmät hurmaa jokaisen vastaantulijan. Bella saa yllin kyllin katseita ja ihailua ulkona. Että sellainen typykkä meillä. Hau, hau, ensi kertaan.